Puukuitueristys seinissä ja katossa tekee talosta hengittävän
Arkkitehti Mikael Krøll haluaa valita rakennusmateriaaleja, jotka antavat talon hengittää. Siksi hän suosittelee asiakkailleen aina puukuitueristystä.
Mikael Krøll työskentelee arkkitehtina ja toimitusjohtajana kansainvälisessä Atrium Architects -arkkitehtitoimistossa Tanskan Helsingörissä. Arkkitehtitoimistolla tekee toimeksiantoja enimmäkseen yksityisasiakkaille, mutta toimisto työskentelee myös julkisten projektien parissa. Vaikka useimmat toimeksiannot koskevat vanhojen rakennusten entisöintiä, tekevät he lisäksi uudisrakennushankkeita.
Mikael tutustui puukuitueristämiseen ensimmäisen kerran vuonna 2015, jolloin Atrium Architects sai kunnalta toimeksiannon. Arvokas Helsingörin kaupungintalo vuodelta 1852 oli kunnostettava ja eristettävä uudelleen kestävillä ratkaisuilla. Saadakseen selville, onko markkinoilla eristemateriaalia, jotka voisi sopia projektiin perinteisiä vaihtoehtoja paremmin, Mikael otti yhteyttä Huntonin tytäryhtiöön Dansk Træfiberisoleringiin (DTI). Projekti avasi Mikaelin silmät.
Nykyisin runkoa ja eristeitä suojataan yleisesti höyrynsululla (tiivis muovi). Puukuitueristeen etuna ovat sen hygroskooppiset ominaisuudet, joiden ansiosta sillä on hyvä kosteudenhallintakyky: se sitoo ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden mukaan, kertoo Mikael.
Dansk Træfiberisoleringin opastuksella arkkitehdit ymmärsivät, että yhdistämällä puukuitueristeen ja hengittävän höyrynsulkukankaan, rakennukseen saatiin hengittävä rakenne.
Olimme hyvin vakuuttuneita, ja kaupungintaloprojektin jälkeen olemme suositelleet ainoastaan puukuitueristystä asiakkaillemme, arkkitehti Krøll sanoo.
Vaikka Helsingörin kunta oli vakuuttunut puukuidun sopivuudesta kaupungintalon eristysmateriaaliksi, suhtautuu osa Atrium Architectsin asiakkaista puukuitueristykseen epäilevämmin, koska he eivät tunne tuotetta. Siksi Mikael kertoo heille yleensä esimerkin.
Linnut eivät käytä muovipusseja rakentaessaan turvallista ja hyvää pesää poikasilleen. Mekään emme hellepäivänä pukeudu kumiseen sadetakkiin, joka ei päästä hikeä ulos. Samasta syystä taloihin ei pitäisi käyttää eristeitä, jotka pitävät kosteuden sisällä eivätkä anna talon hengittää, hän selittää.
Helsingörin ja muiden tanskalaisten kuntien lisäksi Atrium Architectsillä on kansainvälisiä kontakteja, jotka arvostavat heidän ymmärrystä rakentamisesta ja materiaaleista. Tanskassa Mikael on huomannut, että alle 40-vuotiaat asukkaat ovat kaikkein innostuneimpia asiasta.
Nuoret suhtautuvat kestävään kehitykseen aivan toisella tavalla. He ovat kiinnostuneita ja tietoisia materiaaleista, joilla he ympäröivät itsensä ja joita he käyttävät. Se koskee aivan kaikkea ruuasta rakennusmateriaaleihin, Mikael toteaa.