Kun Hämeenlinnan pohjoispuolella Hattulassa sijaitseva Parolan vanha asemarakennus tuli myyntiin vuonna 2007, tiesi Katja välittömästi haluavansa viettää lähivuosiensa vapaa-ajat asemarakennusta remontoiden. Voitokkaan tarjouskilpailun jälkeen hän päätyi miehensä kanssa Parolan aseman omistajiksi keväällä 2008. Siitä lähtien asemarakennusta ja sen lisärakennuksia on hiljalleen remontoitu entistä ehompaan kuntoon.
Parolan asema on valmistunut jo vuonna 1920, ja asemakäytössä se toimi vuoteen 1987 asti. Sen jälkeen rakennus majoitti muutaman vuoden ajan työntekijää, jonka työtehtävänä oli kauko-ohjata radanylityspaikan puomia junaliikenteen mukaisesti. Tämän jälkeen yli vuosikymmenen verran hiljaiseloa viettänyt asema elää nyt uutta elämää asuinrakennuksena, jossa on runsaasti neliömetrejä myös työtiloiksi ja harrastuskäyttöön.
– Olen freelance-toimittaja ja teen myös valokuvausta työkseni, joten tarvitsen paljon työtilaa. Myös mieheni on varsin taitava valokuvaaja. Tarvitsemme tiloja valokuvaustyölle, rakennusprojekteille sekä tulevalle sisustusyritykselle, Katja kertoo.
–
Katja törmäsi Huntonin puukuitueristeeseen ensimmäistä kertaa messuilla, jonka jälkeen hän otti aiheesta tarkemmin selvää.
Puukuitueriste pitää muotonsa eikä painu kasaan. Sen lämmönvarastointikyky on hyvä, ja eristeen tärkein raaka-aine, kuusihake, saadaan luonnollisesta puuntuotannosta. Siksi materiaalista ei ole ensin välttämätöntä tehdä sanomalehtipaperia, niin kuin selluvillan kohdalla. Kun olimme saaneet selville kaikki puukuitueristeen edut, vaakakuppi kääntyi nopeasti puukuidun puolelle, sanoo Katja.
Parolan asema on aikakaudelta, jolloin Suomessa siirryttiin tekemään lautarunkorakenteisia taloja hirsirunkojen sijaan. Tämän ansiosta alkuperäinen eristemateriaali on turve, joka sai jäädä paikoilleen, jos se oli terve ja ehjä. Vain yhden huoneen lattian alta jouduttiin turve poistamaan lahovaurioiden vuoksi.
Parolan asema sai lattian alle sekä seiniin Huntonin puukuitua muutaman kuution verran. Merkittävin määrä puukuitua, noin 65 kuutiota, päätyi lisälämpöeristeeksi ullakolle, jonne sitä lisättiin noin 25 cm kerros turpeen päälle.
Katja mukaan ei kannata elää harhaluulossa, että ulkoseinien lisäeristäminen tekee kylmästä talosta lämpöisemmän.
– Se on ehdottomasti yläpohja, mistä lämpö karkaa. Emme tehneet ulkoseinille mitään, ja asunnon lämpötila nousi noin 3 astetta talven pakkasillakin. Aiemmin asunnossa saattoi olla talvella vain 15 astetta lämmintä, mutta nyt se pysyi 20 asteessa. Samalla sähkölaskut ovat pienentyneet, sanoo Katja.
Puukuitueristeen puhallukset teki Ekoeriste Oy marraskuussa 2017.
– Alapohjan puhalluksissa meni pienemmän huoneen osalta noin kymmenen minuuttia ja toinenkin huone valmistui 15 minuutissa. Ontelopuhalluksissa meni hieman kauemmin ja suuritöisin ullakkokin valmistui parissa tunnissa, eikä meidän tarvinnut kuin katsella vierestä, Katja kehaisee. Parolan aseman alkuperäisen turve-eristyksen täydentäminen Huntonin puukuidulla teki rakennuksesta kertaheitolla talviasuttavan – myös vilukissoille. – Huoneet, jotka saivat puukuitueristettä lattiaan, ovat aivan vedottomia. Ne ovat myös hiljaisia ja lämpöisyydessä on valtava ero entiseen, Katja alleviivaa.
